Hei! Kerron tähän alkuun hieman raskauskuulumisia ja sitten ajattelin kertoa teille millainen äiti haluaisin olla. 

 Raskaus on edennyt jo viikoille 36+0 hurjaa miten aika kuluu näin nopeasti! Laskettuun aikaankaan enään vajaa kuukausi. Supistuksia on alkanut öisin tulemaan ja yöt ovat olleet viimeisen viikon todella vaikeita kun nukutuksi ei vain saa :(. Mutta ainakin tietää että pian se pieni on maailmassa. Jokainen päivä on yhtäodottamista ja varovaisuutta. Tietyt asennot ja liikkeet saavat minulle todella voimakkaita kipuja ja siksi niitä väistelenkin parhaani mukaan. 

Jokainen äiti varmasti miettii ennen ensimmäisen lapsen syntymää millainen äiti sitä haluaisi olla, niin myös minäkin ja ajattelin kertoa nyt niitä asioita tänne. 

Haluaisin olla äiti kenelle uskaltaa kertoa ne vaikeimmatkin asiat. Kenelle uskaltaisi soittaa myös tehtyään jotain tyhmää. Haluaisin olla äiti joka laittaa rajat mutta myös antaa tilaa elää omaa elämää. Toivoisin että myös lapseni uskaltaisi kertoa mielipiteitään ja olla rehellinen. Jokainen äiti varmasti rakastaa lastaan on hän millainen tahansa. Haluaisin olla se äiti kenen kanssa kehtaa kulkea kaupungilla ja ketä ei tarvitse hävetä vanhempanakaan. Toivon että minun ja lasteni välit ovat aina läheiset ja he tietävät että aina saa ja uskaltaa tulla kotiin, myös aikuisena! Toivon myös että lapsellani on molemmat vanhemmat aina turvana ja tukena ja että pystymme ja haluamme pitää perheemme koossa koko elämämme ajan. Tietenkään viimeinen toive ei ole kiinni vain minusta vain myös Jannesta yhtälailla! Minun mielestäni vain kaikki asiat ovat sellaisia jotka voi selvittää jos vain halua ja tahtoa löytyy molemmilta. En kyllä tarkoita sitä ettei lapsen voisi olla hyvä elää myös eronneessa perheessä olenhan itse sellaisesta, mutta ehkä juuri siksi toivon että minulla on lapsen kasvattamisessa ja hänen elämässään mukana se tärkein ja rakkain ihminen! Voin senkin sanoa ettei minusta olisi tähän yksin ollutkaan. 

<3: Janette